Pitkästä aikaa taas...

...löytyy intoa ja mielenkiintoa kirjoitella. Syksy oli raskaamman puoleinen jo pimeyden ja lumenpuutteen vuoksi, johon lisättynä keskeneräinen remontti, opinnäytetyön loppurutistus ja mieletön stressi kypsyysnäytteestä olikin tarpeeksi imemään mehut vahvemmastakin. Kamerallakaan ei ole ollut paljoa töitä kun ei vain ole jaksanut lähteä kuvailemaan, jotain pikku räpsyjä tuli otettua mutta ei mitään enempiä panostuksia. Mutta voi sitä onnen ja helpotuksen tunnetta kun ainakin koulun sain suoritettua kunnialla loppuun ja oparistakin tuli kelpo arvosana vastoin kaikkia omia odotuksiani :)

 

Se tunne kun ei ole pakko nousta vapaapäivänä samaan aikaan töihin lähtevän kultsun kanssa vain sen takia, että tarvitsee mennä tietokoneelle kirjoittamaan unettavaa tekstiä vaan saa luvan kanssa hautautua peittoihin ja tyynyihin ja jatkaa unia tai ottaa illalla töiden jälkeen jonkun ylihyvän kirjan käteen ja vain lukea ilman huonoa omaatuntoa ja ahdistusta pakollisesta kouluhommasta. I love it  <3

Kirjoista puheenollen sain joululahjaksi kaksi hyvää kirjaa, joista toinen on luettu jo aikaa sitten; Jari Tervon Laylan ja Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Ja kaikkea muutakin kivaa tuli, olin ilmeisesti ollut superkiltti :)
Olin kauan jo puhunut, että haluaisin ripsipidenteet (turhamaista, tiedän) ja ihana ukko-kulta oli sellaiset mulle lahjakortilla ostanut! Ja mun luottokampaaja-manikyristi ei ollut paljastanut millään eleellä tai edes pikkuvinkillä mitä olin saamassa, hän siis myös laittoi miulle ne ripset . Nyt sitten on räpsyttimet josta muut saa olla kateellisia :) Kiva huomata miten sitä muuttuukaan ajan myötä naisellisemmaksi, kun joskus on tullut aika poikatyttö oltua ja viis veisattua kaikesta ulkonäöllisestä paineesta. Vaikka taitaa tuolle naisellisemman puolen esiintulemiseen olla joku muukin syy mutta jospa siitä vähän myöhemmein ;)  Kiva olla KUNNOLLA neiti välillä :)
Aika ihanat <3

Nyt sitten seuraavaksi tarvitsisi kunnon laukun, ja kiikarissa onkin yksi. Selviää tiistaina saanko sen laukun kun haluan. Kevään korvalla kun tulee tarvetta vähän isommalle laukulle niin hankitaan nyt sitten kunnollinen.
Tällainen täytyisi saada, Longchamp Le Pliage Hobo.

 

Kun rahaa nyt ei aina ole niin hirveästi niin olen viimeinkin hoksannut huuto.netin ja kirppareiden käytännöllisyyden. Kauanpa siihen menikin. En olisi ihan hei uskonut, että niistä voi oikeasti saada hyvää tavaraa :) No parempi myöhään kun ei  milloinkaan.