Joulun antia

Noniin, kaikkea kivaa pientä saatiin, tarpeellista ja ei niin tarpeellista mutta ihanaa :)
Pikku miehen lahjakasa ei kovin suuri ollut, pyydettiin etteivät mummit ja kummit ostaisi kovin paljoa koska ei pikkunen vielä niistä pahemmin mitään ymmärtänyt. Rapisevat paperit olivat ehkä kiinnostavimpia. Mutta toi tonttu kuitenkin jotain, lämpimän villapuvun pakkasia varten, "Pikkuusen komiasta suvusta"-bodyn, PoP:n onepiece-puvun, posliinisen muumilautasen ja kupin,"kännykän" ja hauskan värikkään rummun josta lähtee ääniä.

Mamma oli ilmeisesti myös ollut kilttinä kun paketteja tuli useampi, hieno rannekello, jota en osannut edes toivoa mutta muru ilmeisesti luki mun ajatukset :)
Samoin äiti oli taas onnistunut tuoksun ostamisessa, saatiin molemmat Hugo Bossin tuoksut. Ollaan molemmat murun kans aika nirsoja tuoksujen sun muun kosmetiikan kanssa mutta äiti on onnistunut jo kahdesti valitsemaan ihanat tuoksut :)
Tuoksuja tuli kynttilöiden ja huoneöljyn muodossa( näitäkin olin ajatellut hankkia, nyt ei tarvitsekaan ) sekä Isäntä vs. Emäntä Eliminaattori-peli. Tulee olemaan hauskaa kavereiden kanssa kun tätä pelataan :)
Tulihan sitä vielä ja vaikka mitä, mutta nyt pitää lähtee pesemään kookosöljyllä kyllästetyt hiukset. Testaan toimiiko tällainen öljytehohoito talvikuiviin ja supersähköisiin hiuksiin. Kerron huomenna miten kävi :)
Tässä vielä pari kuvaa pikku miehen lahjoista :) (ja mamman kellosta :) )

Kotona taas

Joulu meni liian nopeasti ohi, olisin viihtynyt vanhempien luona kauemminkin. Kaikki sai ihania lahjoja, J oli varmaan enemmän fiiliksissä lahjapapereista kuin itse lahjoista :)
Onneksi mamma tulee karvaiset lasten kanssa vuoden ensimmäisenä päivänä meille hoitaa J:ta kun mä lähden koulutettavaksi kolmeksi päiväksi.

Nyt sitten arkea pari päivää ja mikäs sen parempaa olisi kuin aloittaa päivä kaiken ylensyönnin jälkeen oikein kunnon kuitu-vitamiinipommilla, kahvilla ja puolella litralla vettä. Smoothieen laitoin tuoretta ananasta, kiiviä, mandariinimehua, pari jäistä mansikkaa, leseitä, pellavan- ja auringonkukan siemeniä. Blenderiin ja sekaisin. Nams!!

Rauhallista Joulua!

Eilen sitten ajeltiin Pohojanmaalta Sawoon joulun viettoon. Ihana oli tulla taas äitin luokse, ja ihana oli nähdä perheen uusin tulokas, ihana pikku prinsessa, Mustikmaa Ice Flower of Hestia alias Rosalina.
Mummi oli taas totaali myyty pikku miehen kanssa, kun oli taas reilu kuukausi mennyt kun ei oltu nähty. Mitenhän hemmoteltu mummin murunen tuosta mun pikku- ukosta tulee kunhan vähän kasvaa ja alkaa oikeesti kieputtaa kumpaakin mummoa pikkusormen ympärille :)
Kaikki oikeastaan on ihanaa nyt, joulufiilis on korkealla ja kaikkialla on niin kaunista, main point, on lunta kunnolla, siis valkea joulu. Ei tuntuisi kyllä samalle jos olisi märkää ja pimeää.
Nyt nautitaan, ei lasketa kaloreita eikä oteta ressiä.
Ihanaa Joulua kaikille <3
P.s tässä vielä rinsessan kuva, eikö oo aika ihana :)

Treenivaatteita

Nyt on pakko hehkuttaa huuto.nettiä. Mammalomalla kun on niin ei sitä rahapuolta ole ihan hirveästi tuhlattavaksi. Mutta uusia treenivaatteita halusin ja huutonetistä niitä löysin ja vielä sellaiseen hintaan että kaupasta olisi ehkä yhdet pöksyt saanut niiden kaikkien yhteishinnalla :)
Ostin siis yhdet Davidin treenihousut, kaksi Davidin paitaa, Craftin juoksutakin, North Icen kuoripuvun, Puman treenitopin ja Rönichin paidan. Kaikki olivat uudenveroisia, siis tosi siistejä. Ja minä tosi tyytyväinen ostoksiini. Sanotaan hinnasta sen verran, että alle viidelläkympillä posteineen selvisin nuista :) Jo pelkät Davidin pöksyt maksaa melkein ton verran uutena.
En ole kova tekstiiliurheilija, mutta pitkästä aikaa "uudet" treenivaatteet tuo boostia reeneihin :) Joten salille viepi tieni taas tänään. Vähän vielä kuvia hankinnoista.
Hitto, tää mobiilibloggeri heittää kuvat miten sattuu, pöh. Mut ei anneta sen haitata.

Haaste

Kiva pikku haaste Mallalta johon vastaaminen kesti aivan liian kauan:)
Ideana vastata 11 kysymykseen ja keksiä 11 uutta seuraavalle.

1. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit syödä vain yhtä ruoka-ainetta loppuelämäsi, mikä se olisi? Liha varmaan jos kasviksia ei lasketa yhdeksi aineeksi.

2. Mikä on toinen nimesi? Kaarina

3. Oletko kissa- vai koiraihmisiä? Molemmat on ihania mutta ehkä enemmän koira jos valita pitää.(kissahan siis löytyy jo )

4. Oletko käynyt Tuurissa? Juups :)

5. Huonoin tv-ohjelma? Tuuri (sitä myötähäpeän määrää...)ja Suomen miljonääriäidit, Tanssin superäidit...

6. Elämäsi rohkein teko? Puolen vuoden oppilasvaihto Turkissa.

7. Bikinit vai uikkarit? Bikinit (joita ei viime kesänä tarvinnut pukea)

8. Toivoitko enemmän tyttöä vai poikaa? Fiilis oli että tyttö tulisi mutta prinssihän se oli.Mutta eipä sillä väliä ollut.

9. Ihaninta vauva-arjessa on? katsella kullannuppua kun nukkuu tai on hyvällä tuulella.

10. Mitä pelkäät? Että rakkaimmille tapahtuu jotain pahaa.

11. 10 vuoden päästä haluan? Olisi pari muksua lisää, oma talo edelleen, talous kunnossa ja onnellinen olo.
Ja mun kysymykset :

1. Pahan päivän pelastaja?
2. Sinulle tärkeää?
3. Kaunein/paras hetki elämässä?
4. Oletko koukussa johonkin?
5. Luomua vai not?
6. Paras tapa aloittaa päivä?
7. Eteenpäin vievä voima?
8. Hyveesi?
9. Jos yhden toiveen saisit esittää, niin mikä se olisi?
10. Seuraava must have hankinta?
11. Way of life?

Haaste lähtee: Heinälle Jos sul lysti on-blogiin, Hannalle Painoprojekti 2013-blogiin ja Jonnalle jonna1983-blogiin.

Nams ruokaa!

Välillä alkaa puuduttaa kaikki perusruoka, joten päätin tässä päivänä eräänä kokeilla vähän jotain uutta perus jauhelihapihveihin.
Tykkään thairuokien makumaailmasta ja käytän esim kanaruuissa aika usein inkivääriä, sitruunaa, limeä, sitruunaruohoa, kookosta ja korianteria. Nyt sitten maustoin nuo jauhelihapihvit inkiväärillä, valkosipulilla, kalakastikkeella, persiljalla ja sitruunapippurilla kun maustekaappi oli päässyt hiukan tyhjenemään eikä löytynyt korianteria eikä sitruunaa. Korppujauhojen sijasta laitoin taikinaan psylliumia mikä piti pihvit paremmin kasassa eikä niistä tullut ihan niin kovia kuin pelkällä kananmunalla. Korppujauhot aiheuttaa ainakin mulle ja toiselle puoliskolle ikäviä ilmavaivoja :/ Syötiin sitten pihvit fetasalaatin kaverina ja hyvää oli, nams!
Tässä suurinpiirteinen ohje, en pahemmin mittaile ainemääriä vaan luotan mutu-tuntumaan :)
400g paistijauhelihaa
iso sipuli
Valkosipulia maun mukaan
2 kananmunaa
Pari rkl psylliumia
Kalakastiketta ehkä 2-3 rkl
Inkivääritahnaa maun mukaan
Chilijauhetta
Paprikajauhetta
Sitruunapippuria
Tuoretta persiljaa ehkä puoli desiä

Kaikki aineet sekaisin ja antaa psylliumin turvota hetken. Pyöritellään pulliksi ja uuniin. Salaattia tai mitä haluaakin kylkeen ja eikun ääntä kohti :)

Keittelin myös pikkumiehelle vähän hedelmäsoseita, omenaa ja persimon-appelsiini-tyrniä. Kuorin hetelmät ja kattilanpohjalle vähän vettä ja hedelmälohkot päälle. Sitten vain annetaan kiehua pehmeäksi ja lopulta perunasurvimella muussiksi. Hyvin maistui sekä pojalle että mammalla :)
Seuraavaksi sitten lähdetään herkuttelemaan Sawoon mummin luokse. Siellä mummi odottelee jo kovasti pikkumiestä hemmoteltavaksi ja minä odotan mummin pikkusen koiravauvan näkemistä. Kuvan perusteella on niin maailman suloisin otus. Laitan siitä kuvia sitten myöhemmin.
Nyt enää Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse tänään... :)

Talviautoilun ihanuuksia

Eilen taas kerran kirosin talven tai paremminkin pakkasten vaikutuksia. Olin siis menossa salille, miehen kanssa oli sovittu auton ja lapsen vaihto neljältä kun hän pääsee töistä, että pääsen ajoissa jumpalle kun hänellä on omat pelit sitten kasin maissa.
Kaikki meni hyvin parkkipaikan löytymiseen saakka. Sain auton hyvälle paikallle lähelle salia ja meinasin laittaa ovet lukkoon, mutta eipäs onnistunutkaan!
Miehen auton lukitus toimii kaukosäätimellä (myös avaimella)ja mulla ei sitä ole, vain vara-avain. Ja eikös se pirun lukko ollut jäässä!!!! Painokelvotonta tekstiä pääsi suusta useampi sana kun mietin mitä hittoa teen, autoa ei voi jättää lukitsematta keskellä kaupunkia. Takakontista löytynyt lukkoöljyspray oli loppu, tietenkin. Ja sen kerran kun olisin sytkäriä tai tikkuja tarvinnut, ei niitä löydy autosta sitten ensimmäistäkään.
Voin kertoa että korpesi oikein kunnolla kun pakko oli lähteä kotiin ilman suunniteltua reeniä. ÄRH!!
No tänään paremmalla onnella uudestaan, heti kun muru tulee kotiin lähtee tää mamma postin kautta jumppaamaan. Pitää käydä viemässä samalla reissulla kummitytön joululahja postiin kun unohtui eilen ja mieskään ei muistanut sitä ottaa aamulla. Eli sormet ristiin, että tänään pääsisin jumppaamaan, lumihankihölkkä ei vaihtoehtoisesti houkuttele. Mun tuurilla siis lunta tulisi taas lisää ja aura-aitoja ei näkyisi mailla halmeilla.
Mutta nyt Suurin Pudottaja ja kotihommia, tiskikone huutaa tyhjennystä :)
Hyväntuulinen pikkumieskin heräsi äsken ja kissan hännästä olisi kiva kyllä ottaa kiinni :) Vili ei ole vielä oikein tajunnu et tuon pikku ihmisen lähelle ei kannata mennä :)

Ihan punttista pitkästä aikaa

Eilen tuli käytyä ihan salilla rintalihaksia ja vähän jalkoja tekemässä, ei siis missään hyppyjumpassa. Ja hyvälle tuntui, ah! Miten sen välillä unohtaakin miten mukavata se onkaan.
Mulla on treeniohjelma jaettuna kolmelle päivälle ja tehtiin kestävyysvoimaa silmällä pitäen.(Se tarttee ehkä päivitystä jossain välissä...)Siis pitkät sarjat ja ei maksimipainoja. Sekä paljon vapaita painoja. En tykkää oikein laitteista, ne tuntuu olevan aina liian isoja tai muuten epäsopivia, kun en oo pituudella pilattu :) Ja vapaat painot vahvistaa myös niitä pieniä lihaksia joita tarvitsee tasapainon ja asennon hallintaan. Koneessa asento ja liikeradat on aina tuettuna.

Siis eilisen treeni sisälsi alkuun vähän kävelyä, vartti hölkkää (oho!!) ja sitten itse asiaan. Eka penkkipunnerrusta smith-koneessa (heti koneita vaikka sanoin etten tykkää niistä :) ), salilla missä käyn kun ei ole normaalia penkkiä. Siis pelkkiä telineitä tangolle.
Sitten perään pec deciä käsipainoilla ja pään yli vetoa selällään käsipainoilla. Käytettävät painot oli hiukan hakemista, millä saisin tuntumaa lihaksiin hajottamatta itseäni mutta kuitenkin niin että tiedän tehneeni jotain. Ja kun ei ole hetkeen kunnon lihastreeniä tehnyt niin onhan se vähän kokeilua mikä on kunto.
Rintaliikkeiden jälkeen jumppasin vähän jalkoja, kolme sarjaa reiden ojennusta ja toiset kolme pohkeita. Lopuksi vatsoja rutistamalla, kiertämällä ja jalkojen nostoilla. Lankkuakin kokeilin, mutta alkoi olla jo lihakset vähän väsy niin siinä ei kauaa pysytty :) Kaikkia liikkeitä tein siis kolme sarjaa, toistoja oli 10-15, vatsoissa tietty enemmän.
Homma pulkassa, sitten suihkun kautta anoppilaan syömään jauhelihasoossia ja kasviksia, nams. Mukava kun välillä pääsee itsekseen vaikkapa juuri salille kun voi pikku miehen viedä mummilaan pariksi tunniksi. Onneksi J viihtyy anopin luona tosi hyvin, pystyn jättämään murun sinne ilman huolia ja luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.

Tämän päivän liikunta-annos oli vaunuttelulenkki ja lumityöt :) Oli taas yöllä satanut mukavasti lunta. Mut nyt taitaa köökki ja pikku mies kutsua ruoanlaittoon :)

Voihan räkänenä!

Nyt ollaan oltu sitten viikko sisällä pikku nuhanenän kuumeillessa ja ei omassa olossakaan ole kehumista. Ei varsinaisesti ole kunnon flunssa mutta kuitenkin kurkku on vähän arka ja nenä vuotaa. Siis juuri sopivasti ettei ole pahemmin jumppaamaan tai kunnon lenkille asiaa :(
Lisäksi yöt ovat olleet aika rikkinäisiä kun pikku miehen kuume nousee ja laskee aiheuttaen levottomuutta, enkä tuon kuumeilun takia ole rajoittanut yösyömistäkään. Siis mamma valvoo kans. Onneks ostettiin Pamol F-särkylääkettä joka annetaan suun kautta(suposta tuli mahtihuuto) ja J syö sen jopa mielellään. Helpottaa edes hetkeksi toisen pahaa oloa. Eilen oli eka ilta ettei ollut lämpöä ja jos tänään on myös kuumeeton päivä, niin huomenna mennään ulos. Joten fingers crossed ja toivotaan parasta :) Ainakaan vielä ei ole kuume noussut ja ruokakin maistui vähän paremmin kuin aikaisemmin. Jospa tämä tästä.

Mulla liikunnasta on käyny lumityöt, pari päivää on lunta tullut mukavasti :) Ja nuo hommat ei lopu ennen kevättä, omakotitalon miinuspuolia. (Onneks niitä plussapuolia on enemmän)Nyt se on vielä kivaa mutta ei enää sitten kun töihin pitäisi mennä kuudelta aamulla ja huomaat yön aikana sataneen parikymmentä senttiä lunta ja pihatien päässä on puolen metrin valli aura-auton jäljiltä johon oman auton etumaski jää kiinni. Sit on huumori jo tiukassa. Mutta on se hyvää hyötyliikuntaa. Sen hyötyliikunnan lisäksi pitää kyllä käydä tällä viikolla kokeilee salilla kestääkö kunto vai kaataako tää tauti viimein mut petiin. Mutta anyway, nyt pitää lähtee nukkumaan kun pikkunenkin nukkuu. Sais tämäkin mamma levätä hetken :)

Mukava Itsenäisyyspäivä

Eilen oli sitten kaikin puolin huippupäivä, sää oli hieno, ei liian kylmä eikä tuullutkaan paljoa. Siis hyvä päivä jättää J isin kanssa kotiin ja lähteä ratsastelemaan pariksi tunniksi :)
Käytiin taas melkein samalla porukalla maastossa issikoilla kuin elokuussa, mä sain mennä vielä samalla ihanalla Tatulla kuin viimeksi.
Vaikka ei ollutkaan enää samanlaisia pakkasia kuin parina edellisenä päivänä, piti mun lainata tallilta extratoppahousut, sen verran viileältä tuntui kuitenkin.
Ja varpaat meinasi jäätyä mutta se ei silti vähentänyt iloa :) Paitsi seurauksena oli tänä aamuna mulla kipeä kurkku ja miehellä sen verran kökkö olo että on saikulla. Vaikka ei ollut ratsastamassa :/ Nyt ollaan sitten kaikki kipeenä.

Ratsittelun jälkeen kotona odotti melkein lämmin sauna kun en malttanut odottaa sen vertaa että se olisi ehtinyt lämmetä kunnolla mutta istuin sitten kauemmin siellä :)
Illalla vietettiin sitten linnanjuhlavalvojaisia kaveripariskunnan ja hyvän ruuan kanssa. Tarjolla oli kauralettuja ja katkaraputäytettä, juustosalaattia ja punaviiniä. Jälkkäriks tein valkosuklaavaahtoa ja mansikkakastiketta. Nams! Siis hiiteen vhh:t ja painontarkkailu hetkeks, luvallinen herkuttelu silloin tällöin pitää pään kasassa auttaa jaksamaan taas tiukempaa linjaa. Onneks mä oon meillä se joka tekee ruokahankinnat ja päättää mitä syödään, niin ei tule ostettua mitään "herkkuja". Ainakaan kovin usein :)

Tänään muru teki kunnon flunssalääkettä; kookos-kanakeittoa inkiväärillä ja sitruunalla. Paljon vain kasviksia ja kanaa pataan ja hyvä tuli. Harmi kun ei toi ukko-kulta useammin tee ruokaa, se on joka kerta hyvää. Mutta onneksi edes silloin tällöin :) Nyt sitten vain hölläillään ja parannellaan nuhaneniä jokainen, vaikka sitten viikonlopun kunniaksi. (Ihan kuin ei ois ollu muuta tekemistä...)

Nyt se sitten tuli meillekin

Nimittäin eka flunssa. Ressukka alkoi rohista toissa yönä, eilen nenä alkoi vuotamaan ja viime yönä nousi kuume. Pitkään päästiinkin ilman sairasteluja.
Eilen J oli vielä tosi hyvällä tuulella kun mummi hoiti muutaman tunnin mun ollessa koulutuksessa, vaikka näyttikin jo kipeeltä.
Laitoin supon joskus puolen yön jälkeen ja huuto oli niin kamala, että lähdettiin alakertaan rauhottumaan, jotta isi saa nukuttua. Aamulla kuitenkin aikainen herätys hänellä.
Että pitikin ostaa joskus noita pirun suppoja. Mun hyvä ystävä on ammatiltaan proviisori ja sanoi että nestemäinen särkylääke toimisi paremmin, suppo ei kuulemma imeydy niin hyvin. Ja pakko myöntää, ettei minuukaan oikein huvita työntää toisen takapuoleen puikkoja. :(
Nyt taas tyyppi touhuaa suht virkeenä lelujensa kanssa lattialla, mutta ruoka ei maistu. Pitää vain yrittää saada juomaan tarpeeksi. Mun pikku ressukka, toivotaan ettei kuume nouse taas illalla. :(

What a lovely Sunday

Muistin taas miksi tykkään käydä jumpassa ja salilla, välillä kun on pieniä motivointiongelmia liikkumisen suhteen.
Kävin testaamassa piloxing- tunnin paikallisella Lady Linella ja tykkäsin kovasti :)
Tunti oli pääosin aerobinen sekoitus tanssia, nyrkkeilyä ja pilatesta. Lopputunnista rääkättiin vielä hetki vatsalihaksia ja pakaroita ohjaajan huudellessa vain let it BURN!!Vielä vielä! Ja kyllä poltti :) Ja hitto että teki hyvää kunnon hikijumppa! Sen jälkeen vielä sain mennä rauhassa suihkuun ja kuivailla hiuksetkin(kerrankin) ilman että mua huudellaan alakerrasta.
Mamman arjen luksusta, lovin' it <3
Ja mikä parasta, taas ehkä millin lähempänä hyvää kuntoa ja kymppikilsaa :)
Illanpäälle vielä vähän rahkaa, ananasta ja jugurttia ääntä kohden, J kainaloon ja sänkyyn. What else can I say, mahti päivä, hyvä reeni, parempi mieli. Niin totta :)

Hitaasti mutta varmasti

Ihana aamuhetki vain mulle kun molemmat miehet nukkuu vielä <3
Pikkuhiljaa alkaa J hiffailla liikkumisen jaloa taitoa. Nyt istutaan jo ihan itse hienosti, ei ole pallo enää niin pahasti pyllyn alla että heti kupsahtaisi nurin. Liikkuminen ei kylläkään tapahdu eteenpäin vaan takaperin. Mahallaan kädet suoraksi ja työntö, hyvin liikkuu. Paitsi että suuttumus tulee kun edessä oleva lelu meneekin kauemmaksi. Ei oo kärsivällisyys ihan kaikkein vahvin alue :)
Lankkua harjoitellaan kovasti (liekköhän katellu mun lankkutreenejä :) ) ja konttausasentoonkin pääsee jos saa jaloilla tukea jostain, ettei liu'u taaksepäin.
Nyt sitten vain odotellaan milloin lähdetään kunnolla liikkeelle, että mamma saa alkaa nostelee kaikki kukat ylemmäs. Musta kun tuntuu, että ne tulee oikein hyvin toimeen ilman J:n harvennus- ja multaustoimia :)
Nyt alkaa kuulua huhuilua yläkerrasta, nuorempi isäntä tais herätä. Isompi taitaa vielä paikata univajetta :)

Muutoksia ja tavoitteita

J on muuttanut päivärytmejään reilusti, ainakin toistaiseksi. Päiväunien määrä ajallisesti on vähentynyt, esim eilen herra nukkui kaikenkaikkiaan ehkä 1,5 tuntia. Ja vain kahdet päikkärit.
Toisekseen aamuherätykset on joko kuuden maissa, hiukan ennen tai jälkeen, tai sitten yhdeksän jälkeen. Eilen herätys oli vasta kymmenen maissa kuten tänäänkin, ja sitä ennen herättiin kuuden maissa äitin iloksi.
Suurin syy muutoksiin taitaa olla vatsaoireet, J:llä on ollut kohta kaksi viikkoa maha aivan löysällä minkä vuoksi yöllä herätään vähintään kerran kun vaipassa on iso läjä haisevaa :( Pikku ressu tietysti herää silloin ja mamma kans, vaippa vaihdetaan ja jatketaan unia.
En ole rajoittanut yösyömistä nyt ollenkaan, että J saa tarpeeksi nestettä ja siksikin ainakin minä oon vähän väsy kun uni ei ole yhtäjaksoista. Olen siis soittanut pariinkin otteeseen terkkarille joka käski seurailla tilannetta ja jättää uudet ruuat pois. Ainoa uusi juttu on ollut Relan maitohappo D-tipat, jotka on öljypohjaisia. Vaihdettiin ne sitten takaisin entisiin vesipohjaisiin, mutta en kyllä huomannut muutosta. Mitään syytä siis löysään vatsaan ei siis pitäisi olla ja ruoka maistuu entiseen tahtiin. Sitten sisko oli jutellut meidän serkkusen kanssa mun huolesta ja hän sanoi, että kolmen lapsen äitinä hän sanoo että tuollainen vihreä limakakka johtuisi hampaista. Heidän muksuillaan oli kuulemma ollut samaa just ennen hampaiden puhkeamista. Saas nähdä, ainakaan vielä ei lusikka kolise, mutta mahan oireilu on ehkä vähän helpottanut.( tai sitten se on mun toiveajattelua) :)

Mutta on niitä ihaniakin uutisia, toinen serkku sai pari päivää sitten kolmannen lapsensa, ihanan pikku tytön <3
Pääsisipä vauvelia katsomaan, (tekisi tosi hyvää tälle mun vauvakuumeen nousulle..)asuvat vaan toisella puolella Suomea joten matkaa tulee hiukan liikaa. Toivottavasti jouluna sitten, jos he pääsevät tulemaan kotikulmille.
Kirjoitellaan nyt kaikki asiat samaan tarinaan, kuntoon kevääksi-rojekti etenee, vauvakiloja ei ole enää paljoa jäljellä mutta kunnon kohotusta sitäkin enemmän. Eilen joogassa huomasin, että olen notkea kuin rautakanki ja yläselkä-lapaluiden väli on totaalijumissa, note to myself, venyttele niin saattaisi selkälihasten jumituksetkin helpottaa. Ja parinsadan metrin hölkkä vaunujen kanssa aiheutti kylkipistoksia... Siinä toinen note. Mammakaverin kanssa vähän puhuttiin, että voisi ottaa tavoitteeksi vaikka Naisten Kympin keväällä, ei liian rankkaa ja ihan mahdollinen tavoite vaikka töihin paluu häämöttääkin helmikuussa ja sotkee kaiken.
Mutta yritetään tuohon kymppikilsan juoksuun :)
Kaikkea muutakin kivaa olisi mutta nyt ei ehdi kirjoittaa enempää, pikku hallitus huutelee jo mammaa <3

Mun nallukka

Mun ihana pikkunen nallukka!!

Puku on kirpparilöytö ja J on niin ylisöpö tuossa asussa <3

Tästä se lähtee!

Siis liikkuminen :)
J alkoi kääntyilemään tänään! Ja tarpeeksi mielenkiintoinen juttu mikä houkutteli pyörähtämään oli kirja :) Voihan äidin ylpeyden määrää! Mun vauva ei oo enää niin pieni vauva vaan ensi sunnuntaina jo puoli vuotta. Jos ollaan vaan kotona niin sunnuntaina on puolivuotissynttärit :) Pitää pyöräyttää jotain hyvää, kenties jotain suklaajuttua tai juustokakkua....hmmm, pitää suunnitella.

Sain myös huomata tän liikkeelle lähdön haittapuolet, kissankupit tulee saamaan kyytiä :)
Mutta ei se haittaa, pääasia et liikkeelle lähdettiin :)

Puutarhahommia

J:n synnyttyä alkoi kummallisesti tulemaan jätettä nopeampaan tahtiin vaikka kestovaippoja käytetäänkin. Ja ehkä ruokavalion kasvispainotteisemmaksi muuttamisellakin oli osansa jätemäärän kasvuun. Asialle täytyi tehdä jotain, koska yritän elää edes jotenkin ekologisesti, joten kävin hakemassa kompostorin, ( josta olin jo jonkin aikaa haaveillut) sellaisen joka toimii ympäri vuoden.

Aerobin 200 lämpökompostori oli hinnaltaan mun kukkarolle sopiva ja kunhan saan sen ensin käyntiin ( voi olla hiukan hankalaa näin myöhäisessä vaiheessa) niin se maksaa itsensä takaisin viimeistään parissa vuodessa kun voidaan pidentää roskiksen tyhjäysväliä taas kuuteen viikkoon nykyisen neljän sijaan.

Nyt vasta huomaa kuinka paljon meillä tulee biojätettä kun eritellään ne. Ja tuloksena on kuitenkin maanparannusainetta kukkapenkkiin. Oikeeseen roskikseen menevien pussien määrä väheni aika paljon ja mun kukat tykkää, toivottavasti.

Mutta vielä tuosta Aerobinista, mietin ensin Biolanin tai L&T:n lämpökompostoria, mutta niiden hinnat olivat aika suolaisia (nimikö siinä maksaa...)ja toisaalta Aerobin on saanut aika hyvät arvostelut :)

Tässä netistä kopsattua:

Uusi vallankumouksellinen lämpökompostori ympärivuotiseen kotitalous- ja puutarhajätteen kompostointiin (tilavuus huikeat 400 l).

Aerobinissa on patentoitu kompostointikeuhko, joka pitää huolen siitä, että kompostoitava massa saa riittävästi ilmaa. Lisäksi kompostorissa on tankki (15litraa), joka kerää kompostoitavasta massasta ylimääräisen nesteen käytettäväksi lannoitteena.

Aerobin-lämpökompostoria on testattu australialaisessa yliopistotutki muksessa. Kompostorin toimivuutta testattiin myös pakkasella. Testeissä Aerobin sai erityisen hyvät arvosanat:

•Kompostoitumisnopeudessa

•Valmiin kompostin laadussa

•Nestekontrollissa (kompostimassa ei kärsinyt liikamärkyydestä

Nyt sitten vain odotellaan ja toivotaan että tää vehje käynnistyy viimeistään kevään korvilla :)

Nostalgiaa

Kotona Savossa käydessä löysin äidin laatikon pohjalta läjän vanhoja valokuvia mitkä kaappasin mukaani länteen.

Kiva katsella millainen itse on ollut pienenä ja yrittää löytää jotain yhdennäköä oman lapsen kanssa. Ja kyllä sieltä jotain pientä löytyi :)

 Näistä kyllä päätyy osa seinille :)

Ja ruoka maistuu!

Mä olen niin onnellinen, että J kuuluu niihin vauvoihin joille kiinteä ruoka maistuu :)

Ei ole oikeastaan väliä mitä lusikassa on, alas menee kuitenkin. Parasta herkkua on iltapuuro ja hedelmä- ja marjasoseet.

Joskus J on hauskan näköinen kun annan jotain uutta makua, kuten viimeksi maistettiin kalaa.

Ilme kertoi kaiken; mitä ihmeen töhnää mamma nyt mun suuhun laittaa?!!Yäk!!

Pari kertaa kuitenkin kun uusi lusikallinen meni suuhun niin alkoi lohi maistua. Ja yleensä kaikki muukin :)

Sormiruokaa J ei oikein ole vielä hoksannut, mutta eipä tuo niin haittaa ainakaan mua, kuitenkin vasta kaksi kiinteää ateriaa annan päivässä, muuten on pelkällä rintamaidolla vielä. Maanantaina on seitsemänkuukautis neuvola (pyysin erikseen), joten saas nähdä onko paino noussut tasaisesti näin vähillä "oikeilla" aterioilla vai tarvitseeko alkaa antaa kolmaskin ateria päivässä.

Teen pääosin kaikki J:n ruuat itse, olen vähän natsi noiden kaupan soseiden suhteen, niissä on aina jotain mitä en halua niissä olevan. Kuten vehnää, perunaa, maissia tai riisiä jossain muodossa. Ei siis itse syödä melkein ollenkaan noita edellämainittuja joten en halua syöttää niitä lapsellenikaan. Sitä paitsi suurin osa purkkiruuista haisee kamalalle :/

Mieskin tokaisi kaupan lohivuokapurkin avattuaan et mitä pirun minkinrehua meinaan pojalle syöttää :)

En kuitenkaan täysin ehdoton ole, reissussa ollessa kaupan soseet ja puurot helpottaa menoa mutta kotona ollessa niitä ei syödä.

Tein J:lle toissapäivänä kattilallisen' kana-basilika-kasvispataa joka tuntui maistuvan tosi hyvin, jopa omaan suuhun, vaikka siinä ei ollut yhtään suolaa.

Laitoin siihen:

1 pkt naturel broilerin fileesuikaleita

pätkä kesäkurpitsaa

iso porkkana

kukkakaalia

reilu teelusikallinen basilikaa

vajaa teelusikallinen paprikajauhetta

Kaikki samaan kattilaan, vettä niin että peittyvät ja antaa kiehua ylikypsäksi.

Sitten vain soseeksi.

Osa keittovedestä kannattaa kaataa pois ettei soseesta tule liian löysää.

Näin hyvin maistui kanapata :)

Isänpäivälahja

Käydään J:n kanssa torstaisin Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämässä Maitoliigassa tapaamassa toisia äitejä ja vauvoja.

Maitoliiga on tarkoitettu n. 0-7kk vanhoille vauvoille ja äideille ja menestys on ollut ihan mukavaa. Joskus on parikymmentä mammaa vauvoineen joskus vähän vähemmän. Mä olen ainakin tykännyt käydä siellä ja J: kin näyttää viihtyvän :)

Eilen sitten tehtiin siellä isänpäivälahjaksi taikataikinaan painettu vauvan jalan tai käden kuva, mitä kukakin halusi. Oli kiva idea, varsinkin kun olin miettinyt mitä sitä keksisi isänpäiväksi. Käytiin sitten hakemassa lisäksi vielä lahjakortti kalastusliikkeeseen. Isi tykkää :)

Ylpee mamma!

Eilen istuttiin autossa yli 500 km yhdellä pysähdyksellä ja mun ihana pieni mies ei huutanut kertaakaan ja viihtyi autossa yli hyvin! Mä oon niin ylpee murusesta!!

Odotus oli siis, että pysähdytään ainakin viis kertaa kun isäntä nostaa metelin. Aikaisemmin ollut ihan hirveitä nuo automatkat, mutta nyt oikein ilo autoilla :)

Aikainen joululahja

Meillä kävi joulupukki hiukan etuajassa tuomassa pikku miehelle kävelytuolin. Toisin sanoen kävin äidin kanssa shoppailemassa Babystylessa.
Tuoli on muuten hyvä mutta pienen jalat ei ihan vielä yllä lattiaan :)
Mutta eipä tuolla kävelyllä vielä niin kiire ole vaikka menohalut olisi kovat,ei vaan tuo tekniikka vielä ole hallussa :)

Koiranäyttelyssä

Näyttelypäivä!!
Aamulla soi kello viittä vaille kuus ja ihme kyllä ei pahemmin nukuttanut. Aamukahvitkin sain juoda rauhassa ja ammurahkat ja raejuustotkin söin ilman hoppua kun pojat nukkui vielä. Seitsemältä olisi tavoite lähteä kohti Seinäjokea ja kansainvälistä koiranäyttelyä.
Paikanpäällä saatiin sitten odotella jonkun aikaa ennen omaa vuoroa ja harjoittelusta huolimatta Putte tohelsi kehässä. Tuloksena oli EH eli erittäin hyvä. Ei huono mutta ei niin hyväkään kun odotin ERIä eli erinomaista. Putte on saanut joka näyttelystä missä ollaan oltu EHn.
Tuomari oli ruotsalainen ja Puten arvio oli ihan positiivinen mutta silti vain EH. Harmittaa hiukan.

Oman kehän jälkeen jäätiin vielä katsomaan kiinanpystykorvien kehää. On ne vaan niin ihkuja <3
Sitähän sanotaan että jos yhden kiinanpystykorvan otat, et enää muita haluakaan. Allekirjoitan kyllä tuon lauseen. Mutta se siitä ja seuraavaa kertaa odotellessa :)

Elämän Must Do-lista

Elämä Must Do-listan kohta: koe merihätä. Check!
Itseasiassa kahdesti...

Oltiin viime viikonloppu mökillä, minne on noin tunnin venematka. Lauantain menomatka sujui ongelmitta mutta sunnuntain paluumatka venyi pariin tuntiin kun moottori sammui kesken matkan. Sinne sitten jäätiin kellumaan keskelle selkää, ankkuri vain pikavauhtia veteen ettei aallot vie ihan mennessään. Mulla meinas iskee paniikki, ei omasta puolesta mutta J:n puolesta. Kuinka sitä tuleekin kaikki pahimmat kauhuskenaariot ekana mieleen kun sattuu jotain odottamatonta.

Lapsen saannin jälkeen on sana pelko saanut aivan uusia ulottuvuuksia. Ei pelko omasta puolesta mutta tuon kallisarvoisen pikku miehen puolesta.

Mutta siis tuohon merihätään, killuttiin siis ankkurissa keskellä selkää miesten yrittäessä selvittää mikä mättää. Kone ei kuitenkaan enää käyntiin lähtenyt.
Onneksi on kännykkä keksitty!!!Soiteltiin sitten rannikolle ja apuun viimein saapui vanha kalastaja ja hinasi meidät kotisatamaan. Olipahan reissu, kolmatta kertaa en haluaisi samaan tilanteeseen joutua vaikka mitään hätää ei ollutkaan. Edellisellä kerralla oli pahempi tilanne kun moottori sakkasi kahden karikon väliin, tuuli oli lähemmäs 10m/s ja ei toivoakaan moottorin uudelleen käynnistymisestä. Silloinkin tuli vanha kalastaja pelastamaan. Ja voin kertoa ettei ole monesti pelottanut niin kovaa kuin silloin. Yritä siinä pitää itsesi rauhallisena kun aallokko vain kovenee, ankkuri ei välttämättä pidä ja jos irti pääsee, on vene parissa minuutissa kivillä.

Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, tilanteesta selvittiin taas yhtä tapahtumaa rikkaampana eikä mitään pahempia kammoja tullut :)

Mä haluun kirjahyllyn!!!

Jos on paljon kirjoja, tarttee kirjahyllyn! Ongelma siis on miten saada vastahakoinen puolisko vakuuttumaan kirjahyllyn välttämättömyydestä?!
Kalusteiden vähyys on "ongelma" kun muuttaa paljon pienemmästä asunnosta suurempaan, ja ei aina ole juuri sillä hetkellä varaa ostaa lisää ja uusia kalusteita. Onneks mä tykkään kierrätyksestä ja vanhoista kalusteista joista saa pienellä vaivalla hienoja. ( Murun hienoisella avustuksella )
Aion käydä tsekkaa mummolan aitan ja talon alakerran varaston kun Savoon päin menen, siellä on kuulemma pari kivaa vanhaa kaappia jotka voisin sitten tuunata :) Tulipas ikävä mummia <3 data-blogger-escaped-br="br"> Nyt eteisessä oottelee puinen pystynaulakko joka odottelee uutta maalia pintaan. Kirppari löytö, ylläri :)
Pitää laittaa kuva kunhan saan fixattua sen.
Taidanpa lähtee nukkumattia odottelemaan, sormet vain ristiin että J nukkuis edes pari tuntia putkeen.

Hyvää yötä!

Ihan mun oma hetki

Ihanan hiljaista ja rauhallista!!!
Turvaistuimesta kuuluu tyytyväinen kuorsaus kun pienempi elämäni mies nukkuu onnellisen unta ja isompi elämäni mies meni yläkertaan katsomaan jääkiekkoa koneelta. Tuli roihuaa takassa ja lämmittää jalkoja. Siis ihan mun oma hetki, ilman että kukaan vaatii mun huomiota just nyt. (Siis jos tiskien äänetöntä huutoa ei lasketa...) Niin luksusta!! <3 data-blogger-escaped-br="br">
Vaikka kuinka omaa lastan rakastaakan niin on se silti aina hieno hetki kun lapsi nukahtaa ja saa nauttia vaikka sen kahvikupin rauhassa. Mutta on sekin kyllä ihanaa kun toinen herätessään on Naantalin aurinko joka valaisee pimeimmänkin päivän <3 data-blogger-escaped-br="br">
Mutta on tää silti aika rentouttavaa olla vain. Tänään sattumalta sain juoda aamukahvinikin ihan omassa seurassani kun isompi ja pienempi mies jatkoivat unia mamman noustessa puoli kasin maissa kissan herättämänä ylös. Jos sänkyyn olisin jäänyt niin väsy olisi ollut kahta kauheampi kun en unta olisi saanut kuitenkaan.

Nyt hiljeni kuorsaus, enteilee varmaan pikku miehen heräämistä. No, johan tässä olikin oma hetki, nyt jaksaa taas :)

Tänään sai molemmat, sekä mamma että pikku mies kivaa seuraa kun yksi mammakaveri tuli pikku tyttösensä kanssa käymään päiväkahvilla. Sai vauvelit ihmetellä toisiaan ja me mammat juoda kahvia, ei kuitenkaan niin rauhassa kuin ehkä olisi ollut toiveissa.
J oli vähän ihmeissään kun talossa oli toinenkin vauva, mitä ei aikaisemmin ole ollut joten tämän seurauksena myötätunto itku oli raivoisa :) Pikku ressukka, mammaa vaan nauratti kun ilme oli niin hämmentynyt ja loukkaantunut. Toinen itki niin pitihän se nyt talon isännänkin näyttää että osataan täälläkin huutaa :)

Tein aikaisemmin aamulla muffinsivuokiin muutaman pikku kakun samalla kun tein sunnuntaiksi isomman rahkakakun. Tai siis kaksi, toinen vain suklaata. Pitihän se nyt kerrankin saada suut makiaks kun vieraitakin oli. Ja hyväähän se oli, nams!
Alkaa ilmeisesti tämä sosiaalisen elämän väheneminen viimeinkin tuntua kun jo pelkät kahvivieraatkin saa ihan intoihin ja torstain mammakerhoa odotetaan koko viikko ja sinne mennään vaikka taivaalta sataisi kissoja ja koiria jos vain terveenä ollaan.
Huomenna mennäänkin ehkä mökillä käymään, jos ei vaan tuule liikaa ja sitten onkin jo sunnuntai ja mun pieni rakkauspakkaus täyttää 6 kuukautta!

Sataa sataa ropisee...

...pilipilipom.

Kolmas päivä sadetta. Yritin uhmata säätä ja lähteä kameran ja J:n kanssa vaunuilemaan edes vähäksi aikaa ja päästiinhän me ehkä sata metriä talolta kun vettä alkoi tulemaan siihen tahtiin että mä aloin epämiellyttävästi kastua. J taisi vain nukkua paremmin kun sade ropisi vaunujen päälle ja makuupussissa oli lämmin. 

Tarkoitus oli siis käydä kuvailemassa pitkästä aikaa ja opetella lisää kameran käyttöä, mutta sateessa se oli hiukan hankalaa, fiksu kun olin enkä ottanut sateenvarjoa mukaan. Pöh.

Pari kuvaa kuitenkin sain, kuvailu on kivaa ja vielä kivempaa kun opin paremmin kuvailemaan :)

Vili oottaa sisälle pääsyä myrtsin näköisenä

Naapurin lehmien laidun on muuttunut lammeksi :)

Ja tulvii Pohjanmaa...

 Tuossa viimeisessä kuvassa joki leviää jo kivasti meidän lähipellolle, onneksi talo on pienellä nyppylällä, ei tuu vesi kellariin :)

Harjoitella pitää vielä...Noh, harjoitus tekee mestarin!

Mutta ei tänään, me lähdetääkin tänään kattomaan kaverin uutta kämppää ja kihlajaiskahville, ihanaiset oli mennyt eilen kihloihin!!Mukavia uutisia, piristää sadepäivää :)

Mutta nyt ruuanlaittoon, kookos-chililohta ja jotain sen kanssa..hmmm...pitää mennä kaivelee kaappia, huomenna on vasta kauppapäivä.

Hei, aurinko yrittää tulla esiin, tää on sittenkin hyvä päivä!!

 Eli voi sanoa aurinkoista päivää kaikille!!

Eläinten viikko

Heräsin vähän myöhään tähän viikkoon ennenkuin tajusin, että nyt on eläinten viikko. Meillä ei ole siis ainakaan vielä seinäkalenteria(jonne voisi merkata kaikki tärkeet jutut näkyviin...) eikä muutenkaan tule seurattua onko jokin erityinen päivä tai viikko, mutta nyt ajattelin kirjoitella postauksen tästä koska aihe, siis eläimet ja niiden hyvinvointi on mulle lähellä sydäntä.

Siis eläinten viikkoa vietetään 4.-10.10 koska lokakuun neljäs päivä on eläinten suojeluspyhimys Fransiscus Assisialaisen kansainvälinen muistopäivä ja kansainvälinen eläinten päivä. 
Suomen Eläinsuojeluyhdistys aloitti Eläinten viikon viettämisen vuonna 1959 ja pikku hiljaa siitä on tullut koko eläinsuojeluväen ja muiden eläinten ystävien yhteinen tapahtumaviikko, ja viime vuosina Eläinten viikko on levinnyt muuallekin maailmaan! Jee!! :) 

Joka vuosi Eläinten Viikolla on jokin teema ja tänä vuonna se on kanat. SEY pyrkii lisäämään tietoa kanoista, niiden elinolosuhteista, millainen lintu kana oikeastaan jne.

Mulle joka viikko on eläinten viikko, talossa asustelee kuitenkin ihmisten lisäksi kissaherra,  kiljahteleva neitokakadu ja varpaita metsästävä maakilpikonna. Vaikka joskus raivostuttaakin kun tipu huutaa perään kuin tapettava kun häviän kulman taakse tai kun kissa alkaa mouruamaan aamuyöllä haluten ulos, en silti antaisi niitä pois. Maailmassa on jo liikaa vääristä syistä hylättyjä, pahoinpideltyjä ja kidutettuja eläimiä. Mä en henkilökohtaisesti pysty ymmärtämään ihmistä joka tekee pahaa eläimille, oli ne sitten pentuja tai aikuisia, isoja tai pieniä. Ihmisen pitäisi olla sen verran älykäs ja empatiaan kykenevä, että pitäisi huolen heikommistaan. Tehdään me ainakin niin.
Pitäkää eläinystäviänne hyvänä vuoden jokaisena päivän!

"Niin kauan, kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa"

~Fransiscus Assisialainen ~

Uudet hiukset!

Hehkutinkin pari viikkoa sitten päässeeni kampaajalle ja tässä tulos:

Rakkauskoru kaulassa, renkaassa lukee J:n nimi.

M loihti taas ihanat hiukset!

Vähän tummemmat kuin kesällä mutta yhtä ihanat. Kovin tummaksi en voi omasta mielestäni hiuksiani värjätä koska sitten näytän tosi kalpealta. Muutaman kerran kokeiltu ja huonoksi todettu, täysin tumma letti ei oo mun juttu.

<3

J:kin tykkäsi mamman hiuksista, tai ainakin niistä saa hyvän otteen, oli ne sitten minkä väriset tahansa :)

Käykääs muuten kurkkaa mun ihanaisen kampaajani blogia, siellä on kiva arvonta menossa :) 

Sinne pääsee tästä.

Toisen kivan arvonnan bongasin Punatukan blogista, jos sattuu tykkäämään Kodin Kuvalehdestä.

Lokakuun eka jo!!

Mihin tää aika oikein katoaa?? Vasta oli kevät ja jumbosuuri maha, selkä tohjona ja olotila kuin ylipainoisella sotanorsulla ja nyt mun maha on ainakin melkein kadonnu, muistona vain vaaleita raitoja ja löysää nahkaa sekä maailman suloisin, ihanin ja rakkain pikku mies joka kasvaa mieletöntä vauhtia (liian nopeesti mun mielestä ). Ajan kuluessa lähenee myös töihin meno, ahdistaa jo nyt vaikka se onkin ajankohtaista vasta helmikuussa. Onneks ei tarvitse kuitenkaan laittaa J:ta vielä hoitoon, mutta se tarkoittaa myös sitä ettei nähdä T:n kanssa paljoa. Siis T aamussa ja minä illassa töissä. :( No, pakkotilanne. Osittainen hoitovapaa helpottaa ainakin vähän mun ahdistusta mutta ei se silti unelmatilanne ole.
No ei mietitä noin synkkiä ajatuksia nyt, ulkona on ollut ainakin hetken mitä kaunein sää ja kotonakin saan olla vielä muutaman kuukauden.
Tätä mä rakastan syksyssä <3

Kaunista syyspäivää!

Tulisikohan poika äitiinsä ja tykkäisi lukemisesta. Ainakin lehtien lukeminen (lue: rutistelu ) on tosi kivaa :)

Hetkiä ihania

Näin sateisena ja synkkänä päivänä on kiva katsella viime kesän aurinkoisia kuvia ja harmaa päivä ei olekaan enää niin masentava :)

J ja rakas isomummi

Pidä tiukasti kiinni, vasta elämäsi alussa, toinen jo ehtoopuolella.

Naantali kesällä kerran

S/S Ukkopekalla seilailemassa

Savonlinnan saaristoristeily

Olavinlinna ja museolaiva Salama

Kesäterassilla Savonlinnan yllä

Isin kanssa keskustellen

Serkkuset <3

Kesävieraita mökillä