Toisaalta olen iloinen, että kaveri on ollut kovapintaista lajia, heilunut olen kuitenkin kuin heinämies remontin keskellä, mutta nyt saisi jo tarkoitukselliset häätötoimenpiteet alkaa tehoamaan. Mutta ei. Kaveri vaan köllöttelee tyytyväisenä ja koittaa silloin tällöin ottaa osumaa mamman kylkiluihin hyvällä menestyksellä.
Mutta enää reilu viikko. Toivottavasti. Mä en jaksais enää. Tuu jo mini-ihminen!!!
 |
| Mun pieni <3 |
2 kommenttia:
Onko pienestä vielä mitään kuulunut? Tsemppiä ja hermoja odotteluun!
Ei oo kuulunu, niin vaan antaa odottaa itseään. Ens tiistaina sitten vain yliaikakontrolliin ja siitä sitten käynnistykseen jos ei itsepäisesti edelleenkään halua tulla ulos :)
Tsemppiä sulle kans, yli menevät päivät tuntuu niin pitkiltä vaikka 9 kuukautta on jo odoteltu.
Lähetä kommentti