Isyyspakkaus

Mietiskelin jossain vaiheessa, että kerran on äitiyspakkaus, niin miksei sitten isyyspakkauskin, vaikka se pitääkin minun itse koota. Raskaus on vielä nykyäänkin, yllätyksellisesti, hyvin äiti keskeistä ja halusin, että ainakin tämän vauvan tuleva isä tuntisi olevansa edes jollain lailla mukana mahan kasvatuksessa, onhan maha-asukki kuitenkin puoleksi hänen aikaan saannostaan.
Olin ehkä hieman malttamaton pakkauksen antamisen kanssa, jälkeenpäin olisin keksinyt vaikka mitä lisäiltävää sinne, mutta...
Tältä lopputulos näytti :

ja paketista löytyi:

ihanat body ja sukat

Unisex-harso ja pehmokirja

Pikkuinen tutti, soiva mobile ja uuden vauvan käyttöhjeet :)

Club for fiven uusi levy, joka sai mut ainakin itkemään, joten sopii vauvan kanssa herkistelyyn :)

Batterya unettomiin öihin tai niiden jälkeisiin aamuihin ja siideri ja Polly pussi pieneen itsensä palkitsemiseen, kun sellainen tuntuu aiheelliselta

Pakkaukseen olisi voinut lisäillä vielä esim. muovihanskat, korvatulpat, tuttipullon, vauvaöljyn ja kantoliinan.
Mutta kaikkea noita ehdin hankkia vielä myöhemminkin :)


Tällaista tänään, taidan lähteä siistimään itseäni ensimmäistä perhevalmennusta varten. Kiva nähdä muitakin kevätmammoja, kun en fysioterapeutin aikaisemmin pitämään tilaisuuteen päässyt.

Pentikiä lisää, kiitos.

Kävin toissapäivänä hakemassa Vaasan Pentik-shopista voiastian, kun alkoi ärsyttämään voin pyöriminen omissa kääreissään pitkin jääkaappia. Ei kauhean hygieenistä eikä varsinkaan esteettistä. Joten suunta kaupunkiin ja tällainen lähti mukaan:

Tykästyin vanilja-sarjaan ja seuraavasta tilistä täytyy varmaan hakea kahvi- ja teepurkki :)

Kuvat on Googlen kuvahausta.

Onhan näillä hintaa tavallista markettipurkkia enemmän, mutta minkäs teet, on ne hienot :)
Väreiltään ovat minun makuuni ja näyttävätkin vielä hyvältä esillä keittiössä, ei tarvitse purkkeja aina piilotella kaappeihin tai muihin piiloihin.

Hrrr, kun on kylmä!!!

Ei saisi valittaa kun talvi nyt viimein tuli, mutta näillä pakkasilla väkisinkin alkaa viluttaa. Ainakin jos sisätiloissa mittari näyttää aamulla ikkunan vieressä 13 astetta...Äkkiä tuli uuniin ja toivomus pattereiden asennuksesta eteenpäin.

Ikkunoiden pakkastaidetta

Ihana olisi ulos mennä kun aurinko paistaa ja ilma olisi raikas, mutta noilla pakkasasteilla tuntuu hengitystiet jäätyvän tukkoon.

Tykkään siis talvesta, ollaan parina viime vuonna käyty näihin aikoihin viikko lomailemassa Ylläksellä laskettelun ja rentoutumisen merkeissä, mutta sattuneesta syystä jäi reissu tekemättä tänä vuonna. Vaikka en kasvavaa mahaa vaihtaisi mihinkään, olisi mulle saattanut muutama harmin aiheuttama kiukunpuuska tulla kun muut lähtee mäkeen ja mä saan jäädä rinteen alle ruikuttamaan tai afterskihin juomaan kuuma kaakaoöverit. Ilman alkoholia, of course. Ei sillä etteikö kaakao olisi hyvää. Silloin tällöin. Parasta kaakaota on itse tehty, joko ihan kunnon suklaasta tai sitten hyvästä suklaakastikkeesta kuumaan maitoon tehty ja vaikka kanelilla maustettu herkku. Ja kermavaahtoa unohtamatta :)

Kaakao kermavaahdolla ja kanelilla maustettuna, nams :)

Säälittää jo ajatuskin, mitä toinen puolisko olisi saanut sillä reissulla kestää kun mun sisäinen känkkäränkkä olisi saanut selätysvoiton silloin tällöin. Kun nyt viime aikoina on tuntunut noita äkillisiä leimahduksia olevan useampikin...Onneksi murulla ainakin vielä tuntuu olevan ymmärrystä mun ailahteluja kohtaan <3

Ainut ilmaantuva ongelma alkaa pikapuoliin olla toppatakkien ja -housujen kiristys. Vyötärö alkaa olla niissä lukemissa, että vähän kaikki takit ja housut kiristävät ja puristavat, ja en millään raaskisi ostaa uusia enää vain parin kuukauden vuoksi. Pitänee omia joku miehen takeista, niiden luulisi sopivan vielä hetken, housuista en ole enää niin vakuuttunut :)
Olen vissiin hieman omituinen nainen kun en halua uusia vaatteita ostaa, mutta en näe järkeä tuhlata isoja summia rahaa vaatteisiin, joita ei ainakaan heti tule käytettyä enempää, tai ne eivät vaan istu päälle enää pikku pomon saapumisen jälkeen. Pihi olen. Tai sitten salaa ajattelen, että saan ostaa vaatteita sitten kun olen "normaalikokoinen" jälleen. Kauhtuneen ja homssuisen kotiäidin kuvaksi en halua, nyt kun viimein alkaa tämä minun naisellisuuteni kukkimaan, haluan korostaa sitä kauniilla vaatteilla, jotka istuu ja näyttää omaan silmään hyvälle.

Kuinkas sitten kävikään...

Niin...Kauan sitä on salassa suuremmalta julkisuudelta pidetty, tarkoittaen facebookkia sun muita vastaavia.
Ehkä se oli jonkinlainen suojelureaktio, mutta toivottavasti vielä ainakin pari kuukautta olisi mahan kasvattelua, selkäsärkyä ja ihania pikku potkuja ja liikkeitä luvassa. Tai no, ei ne liikkeet enää niin pieniä ole...Siis meille tulee vauva. Maaliskuun lopun ja huhtikuun puolen välin aikoihin saisi pyöriäinen tulla, ellei satu olemaan kovin hätähousu. Eli vielä olisi tämä kuukausi töitä ja sitten pääsee lomille. Saas nähdä kestääkö selkä vielä neljää viikkoa.
Lupasin tulevalle isille, etten hamstraisi ainakaan alkuun mitään, mutta nyt tuntuu että on mopo karkaamassa käsistä :) Siksi tämä hamstrauskielto, kuten aikaisemmista postauksista onkin käynyt ilmi, meillä on remontti kesken. Onneksi alakerta alkaa olla valmis, joten saan lisää tilaa yläkertaan kun saadaan olohuoneen kalusteet alas. Hankitut tavarat siis eivät mahtuisi oikein minnekään, ja kun ei ole edes vaatekaappeja pahemmin vielä, minne saisi pikkuisen tavarat ja vaatteet paikalleen, ovat ne edelleen pakattuina laatikoihin. Tietää viimeistään maaliskuussa mukavaa pyykkirumbaa, kun kaikki vaatteet saavat käydä pesun kautta ennenkuin kaappiin päätyvät.

Tässä on jotain ihania juttuja mitä olen ostanut, kirpparilta tottakai, niihin kun olen nyt hurahtanut :)

Muutama body

Hienoja potkuhousuja

Ja puolipotkareita

Pitäähän pienellä huppareita ja hieno takki olla :)

Unipussi ja vanupuku alkukevään ja -syksyn viileisiin ilmoihin.

Ei vielä tiedetä saadaanko pikku prinssi vai prinsessa, joten shoppaushimoani hillitsee ajatus unisex-väreistä ja siitä, että vaatteita pienellä on jo aika paljon. Joten olen pysynyt neutraaleissa väreissä ja nirso kun olen, niin mukaan on tarttunut vain hyvälaatuisen näköisiä Tutan, Benettonin, Name it ja Pikkuset merkkisiä vaatteita. Muutama muukin on joukkoon eksynyt sekä osa ostamistani vaatteista taitaa olla vanhoista äitiyspakkauksista, mutta eipä se niin haittaa kunhan ne ovat siistejä. Ja hintaansa nähden loisto-ostoksia.
Sain siskoltani monta laatikollista tarpeellista vaatetta ja tavaraa, joilla osalla on aika suuri tunnearvo, kun äitini on tehnyt ne. Laitan niistä kuvia myöhemmin. Sieltä löytyi myös vaatteita joita olen itse käyttänyt pienenä, suurin osa on yli kymmenen vuoden takaa, kun siskoni poika oli pieni. Siitä näkee, kun säilyttää oikein niin tavarat säilyvät hyvin :)
Vaunutkin sain jo hankituksi, mutta niistä kuvaa myöhemmin, ovat siis nyt muoveilla suojattuna pölyltä.
Mutta nyt pitänee lähteä mahamyllertäjän kanssa hakemaan hieman tapettinäytteitä olohuoneeseen ja keittiöön, saataisiin nekin seinät valmiiksi niin voisi asentaa lattian ja kutsua listottajan tekemään pahimmat paikat.

Seuraavaan kertaan siis.

Remppajuttuja

Kauan on jo remppaa tehty ja motivaatio ja into ollut pahasti hukassa välillä. Mutta paljon on saatu aikaiseksi ja tässä muutama kuva siitä.

Yhden seinän alta löytynyt hirsiseinä käsittelemättömänä:

Seinästä nypittiin vanhat tiivisteet pois jotka olivat ilmeisesti pellavaa jotain kuvassakin näkyvää höylättyä puulastua?? Kun ylimääräiset tilkkeet oli saatu pois niin koko seinä hiottiin ja imuroitiin.
Seinä maalattiin hirsiseinään sopivalla maalilla joka mahdollisti seinän hengittämisen. Tältä se näytti ekan käsittelyn jälkeen:

 

 Ja toisen maalauksen jälkeen ja ikkuna ennen reunoja:

Ja reunojen kanssa:

Keittiön muuriseinää hajotuksen alla:

Ja vähän lisää, vanhan laastin raaputtelua, voi sitä pölyn määrää mitä tästä työstä tuli, siivoamista vähäksi aikaa eteenpäin. Mutta lopputulos oli todella hieno:

Hellan korjausta. Sen verran oli ajan saatossa laasti ja muutama tiili hapertunut, että vaihdettiin suosiolla uusiin. Siis taas rapsuttelua ja muurausta.Hella on vanha Högfors joka vielä kaipaa hiukan hitsausta ja hellamustaa ja kiillotusta ja se on kuin "uusi". Molemmat kun tykätään vanhoista jutuista joten tämä jäi ehdottomasti omalle paikalleen, vaikka minun haaveissa o.likin leivinuuni. Siitä olisikin tullut niin suuri työ, ettei varmaan tällä hetkellä enää hermo olisi kestänyt sitä.Se olisi vaatinut melkeinpä koko alakerran keskiosan hajotusta. Mutta tämäkin pieni hella on mukava lämmityslisä talvella ruuan laiton yhteydessä.

 

Mutta tulos olikin, kuten sanoin todella hieno. Muurari kävi yhteensä n. viikon ajan tekemässä melkein täyttä työpäivää, mutta olihan se lopputulos sen mukainen. Ammattilaista on ilo katsella työssään :)
Rappaus tehtiin antiikkiseen tyyliin, ei ole ihan tavallinen ulkonäkö.

 

Tasona on massiivitammi, samaa jota on käytetty keittiön työtasona. Vaatii vähän öljyämistä ja hiomista aika ajoin, mutta tykkään silti.

Sitten se keittiö. Käytiin itse suunnittelemassa Ikeassa ja koko kompleksi koneineen ja tasoineen on sieltä.

Keittiössä siirrettiin oven paikkaa ja korjailtiin seiniä ja lopulta laatotettiin koko seinä kivijäljitelmällä.

Nyt sitten olisi vielä seinien kittailua, hiomista ja maalausta tai tapetointia. Kunhan ensin saadaan päätettyä kumpi on parempi ja mikä väri maaliin tai mikä tapetti.

Pitkästä aikaa taas...

...löytyy intoa ja mielenkiintoa kirjoitella. Syksy oli raskaamman puoleinen jo pimeyden ja lumenpuutteen vuoksi, johon lisättynä keskeneräinen remontti, opinnäytetyön loppurutistus ja mieletön stressi kypsyysnäytteestä olikin tarpeeksi imemään mehut vahvemmastakin. Kamerallakaan ei ole ollut paljoa töitä kun ei vain ole jaksanut lähteä kuvailemaan, jotain pikku räpsyjä tuli otettua mutta ei mitään enempiä panostuksia. Mutta voi sitä onnen ja helpotuksen tunnetta kun ainakin koulun sain suoritettua kunnialla loppuun ja oparistakin tuli kelpo arvosana vastoin kaikkia omia odotuksiani :)

 

Se tunne kun ei ole pakko nousta vapaapäivänä samaan aikaan töihin lähtevän kultsun kanssa vain sen takia, että tarvitsee mennä tietokoneelle kirjoittamaan unettavaa tekstiä vaan saa luvan kanssa hautautua peittoihin ja tyynyihin ja jatkaa unia tai ottaa illalla töiden jälkeen jonkun ylihyvän kirjan käteen ja vain lukea ilman huonoa omaatuntoa ja ahdistusta pakollisesta kouluhommasta. I love it  <3

Kirjoista puheenollen sain joululahjaksi kaksi hyvää kirjaa, joista toinen on luettu jo aikaa sitten; Jari Tervon Laylan ja Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Ja kaikkea muutakin kivaa tuli, olin ilmeisesti ollut superkiltti :)
Olin kauan jo puhunut, että haluaisin ripsipidenteet (turhamaista, tiedän) ja ihana ukko-kulta oli sellaiset mulle lahjakortilla ostanut! Ja mun luottokampaaja-manikyristi ei ollut paljastanut millään eleellä tai edes pikkuvinkillä mitä olin saamassa, hän siis myös laittoi miulle ne ripset . Nyt sitten on räpsyttimet josta muut saa olla kateellisia :) Kiva huomata miten sitä muuttuukaan ajan myötä naisellisemmaksi, kun joskus on tullut aika poikatyttö oltua ja viis veisattua kaikesta ulkonäöllisestä paineesta. Vaikka taitaa tuolle naisellisemman puolen esiintulemiseen olla joku muukin syy mutta jospa siitä vähän myöhemmein ;)  Kiva olla KUNNOLLA neiti välillä :)
Aika ihanat <3

Nyt sitten seuraavaksi tarvitsisi kunnon laukun, ja kiikarissa onkin yksi. Selviää tiistaina saanko sen laukun kun haluan. Kevään korvalla kun tulee tarvetta vähän isommalle laukulle niin hankitaan nyt sitten kunnollinen.
Tällainen täytyisi saada, Longchamp Le Pliage Hobo.

 

Kun rahaa nyt ei aina ole niin hirveästi niin olen viimeinkin hoksannut huuto.netin ja kirppareiden käytännöllisyyden. Kauanpa siihen menikin. En olisi ihan hei uskonut, että niistä voi oikeasti saada hyvää tavaraa :) No parempi myöhään kun ei  milloinkaan. 

Töissä töitä ja testikeittiötä :)

Koko kevään ja kesän on kiirettä pitänyt, josko nyt löytyisi taas virtaa johonkin muuhunkin kuin vain työhön.
Remppa etenee pikkuhiljaa, pitääkin napsia kuvia keittiöstä, se on laattoja vaille valmis, ihanaa!(Harmi vain että laatat, jotka haluttiin, oli tilaustavaraa, tulee vasta sitten joskus)
Ei uskoisikaan miten ihanalta tuntui kun sai viimein sähköt ja juoksevan veden takaisin keittiöön, isona plussana vielä astianpesukone. I love it <3

Töissä on tullut parina päivänä fixailtua eri näköisiä piirakoita, hiukan tuunatuilla ohjeilla.Meillä on siis aamupalalla aina jotain itse leivottua.
Suolaisen piirakan pohjana oli perusohje, mutta osan normaalista voista korvasin kookosrasvalla. Hiukan hankalaa oli kyllä vaivata taikinaa, koska kookosrasva ei pehmene samalla lailla kuin voi. Mutta hyvä tuli.Idea kookosrasvan käytöstä leivonnassa juontaa juurensa siis paremman puoliskoni heräilevästä karppauskiinnostuksesta. Eli siis yritän olla myös hyvä vaimoke ja kehitellä uutta tapaa tehdä hyvää ruokaa ja tarjottavaa niin, että murukin voi syödä.

Pohjan tein siis näin.
125 g rasvaa (voita ja kookosta, laitoin puolet ja puolet)
3 dl vehnäjauhoja (pitänee testata joku päivä korvata osa jauhoista manteli tai muulla vastaavalla pähkinäjauholla tai hienolla pellavan- tai auringonkukansiemen murskalla)
0,5 dl vettä
ripaus suolaa
Yrttejä, jos haluaa.
Tuplana kun tekee niin tulee pellillinen.

Sisuksiakin kehittelin sitä mukaan kun kylmälaatikoita availin, yhteen piirakkaan laitoin kinkkua, suolapähkinöitä, aurinkokuivattua tomaattia, punasipulia ja brie-juustoa. Oli asiakkaan mielestä oikein hyvää :)

Toiseen piirakkaan laitoin oliiveja, porsaan paahtofilettä, balkan-makkaraa, suolakurkkua, marinoitua valkosipulia ja tuorepaprikaa.

Kolmanteen meni kylmäsavulohta, oliiveja, tilliä, käsinkuorittuja katkarapuja ja vaaleaa tonnikalaa.

Ja neljänteen tuli taas palvikinkkua, metvurstia, suolapähkinöitä, suolakurkkua, marinoitua valkosipulia ja mozzarellaa.

Täytteen päälle kaadoin muna-maito/kerma sekoitusta tai korvasin osan maidosta/kermasta kermaviilillä. Niin monta desiä nestettä kuin on kananmuniakin. Ja hyvä tuli. Ainakin iltavuorossa en enää löytänyt piirakan jämiä kylmiöistä, eli kaikki oli maistunut :)

Tein myös eräänä päivänä omena-päärynä-fariinisokeripiirakan, voitaikinasta. Valmiista sellaisesta siis. Pohja muutamasta palasesta, tuoreet hedelmäpalat ja fariini päälle ja kansi toisista taikinapaloista. Vähän kermavaahtoa kylkeen ja nams!

Nyt on vuorossa sitruuna-vanilja-mustikkapannari. Saas nähdä miten onnistuu.
-> Hyvin onnistui ja maistui :D
Normaaliin pannaritaikinaan lisäsin vain yhden sitruunan kuoren raastettuna + mehut. Mustikkahilloa muutama ruokalusikallinen maun mukaan ja hyvä tuli.
Kuvia ei harmi vain tullut napsittua kun kamera jäi kotiin.