perjantai 9. maaliskuuta 2012

Kissuressukka

Meidän vanhaa poikaa ahdistaa talon muutos.
Vilistä on tullut aivan pöpin epäluuloinen vieraita kohtaan ja viihtyy paremmin ulkona jos kotona on muita kuin me. Mietiskelin, että onkohan sitä joku hätyytellyt pahemman kerran tuolla sen retkillä vai mistä tämä ihmisarkuus johtuu, mutta ahdistunut se näyttää olevan. Tietysti syynä voi olla reviirin vahtimisesta aiheutuva stressikin...Kevät ja kaikkee :)
Hämmentynyt kissu

Yleensä tulee mielellään sisälle, naukuu ruokaa ja on tyytyväisen oloinen, mutta nyt on ollut ihan omituinen, kulkee ihan matalana, ei uskalla syödä ja vaeltaa ympäri taloa, ihan kuin ei olisi täällä aikaisemmin ollut ja haluaa hetken päästä takaisin ulos vaikka olisi kuinka kylmä tai myrskyinen sää. Sisällä jos viihtyy vähänkin pidempään illalla niin aamuyöllä herätellään emäntä varovaisella naukaisulla että ulos tarttis päästä. Eihän se auta kuin nousta ylös ja päästää vanha ukko pihalle, naukuminen kun vain voimistuu jos mitään ei tapahdu :(
Ulos vai piiloon yläkertaan sängyn alle...


Vili haluaa ulos
Pitäisin mielelläni kissan sisällä yön, varsinkin nyt talvella, tulee muuten pitkä aika olla ulkona jos on kylmä, vaikka Vili onkin ollut koko ikänsä ulkokissa ja tottunut siihen mutta säälittää silti, että 13-vuotias vanhus joutuu olemaan kylmässä niin kauan.
No, jospa se tästä, varmasti talossa on paljon uusia hajuja kun lattia laitettiin ja osa kalusteista kannettiin jo paikalleen, (Olleet siis aikaisemmin yläkerrassa) eli uusia juttuja kissillekin. Toivottavasti tottuu.
Rapsutusta vailla, sen hetken kun pystyi olemaan paikallaan

torstai 8. maaliskuuta 2012

Jämäruokaa

Perheeni vierailun jälkeen jäi paljon syömätöntä pullaa, jota ei raaskinut jättää pilaantumaan, mutta vanha, vähän kuivahtanut pulla nyt ei maistu kenellekkään, joten tein sitten jäljelle jääneistä pullista pullavanukasta.


250-300g kuivahtanutta pullaa palasina
2 kananmunaa
4 dl maitoa
1 rkl vaniljasokeria
2 rkl sokeria
1-1,5 tl kanelia
n. 1 dl hilloa
voita

Leikkaa pullat palasiksi ja laita n. puolet palasista voideltuun vuokaan.
Lusikoi päälle hillo, määrää voi vaihdella maun ja hillon voimakkuuden mukaan.
Hillon päälle loput pullapalat ja sekoita mato, kananmunat, sokerit ja kaneli ja kaada vuokaan.
Paista uunin keskitasolla 175 asteessa n. 30-40 minuuttia tai kunnes munamaito on hyytynyt. 
Tarjoa hiukan jäähtyneenä jäätelön, kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kanssa.
Nams :)

Käytin itse omenahilloa, joka oli ehkä hiukan liian mietoa maultaan.
Mutta hyvää silti :)

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Odotettu pitkä viikonloppu

Kun asuu kaukana omasta perheestään,tapaamiset saattavat olla harvassa.Tai siltä minusta ainakin tuntuu. Nyt sitten viime torstaina tärkeimmät ihmiseni, äiti, isäpuoli, sisko ja siskonpoika, tulivat viimein käymään täällä pohjanmaalla. Olin niin odottanut ja stressannut kaikkea,alakerran lattia täytyi saada valmiiksi,sohva ja telkku paikalleen, halusin että edes jotain olisi valmiina kun perheeni tulee. No valmista saatiin melkein,vain lattialistat puuttuvat alakerrasta :)
Alkukommelluksien jälkeen kun asuntoauto saatiin omalle paikalleen ilmapiiri helpottui. Sää oli siis ollut plussan puolella pari päivää ja meidän pihatie ja piha oli aivan sohjoa vaikka yritettiin sitä putsata silloin ja koko talvi. Kommelluksia aiheutti siis asuntoauton kiinni jääminen,useampaan otteeseen.Melkein oli arvattavissa, painava auto ja kapeat renkaat.Ei hyvä yhdistelmä sohjossa ajeluun. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, auto paikallaan ja ihmiset sisällä ja tiedossa sunnuntaihin saakka parasta seuraa <3

Äiti ei koskaan saavu tyhjin käsin ja tulevana mummina oli maha-asukille tehnyt ihanan sairaalasta kotiutumispuvun.
Näkyy uusi lattiakin :)

Ja koska arvostan käsintehtyjä asioita teollisen tuotannon sijasta, oli äiti virkannut minullekin pari juttua; molempiin kylppäreihin matot: 
Tehty trikookuteesta virkkaamalla
Sekä paperirullatelineet, toisen sydämillä ja toisen ruusuilla:
Saa rullat nätisti käden ulottuville
Näiden lisäksi tuli roppakaupalla itsetehtyjä mehuja sun muita herkkuja, äiti haluaa hemmotella kuopusta silloin kun nähdään, vaikka minulle riittäisi pelkkä läsnäolo, mutta minkäs teet kun on itsepäistä sukua, ei auta väittää vastaan <3
Aikaisemmin mainitsinkin Pentikin vanilja-sarjasta, jota haluaisin lisää. Äiti ja sisko sitten päättivät ostaa minulle syntymäpäivälahjaksi ne haluamani kahvi- ja teepurkit.
Himoitut purkit ja esikkoja sekä maalauksen tarpeessa oleva naarmuinen pöytä :)
Aika meni aivan liian nopeasti ja sunnuntai ja lähdön hetki koitti taas. Olisin pitänyt vieraani kauemminkin mutta siskonpojan täytyi mennä maanantaina kouluun ja siskon töihin. Kovin tuli hiljaista taloon, kun murun kanssa kahdestaan jäätiin. Ja vielä hiljaisempaa kun murukin lähti kelkkailemaan kaverinsa kanssa, minua kun ei huolita enää mukaan. Ja enkä oikeastaan haluakaan, koska bensa haisee ja ajonopeuden täytyisi olla köröttelyvauhtia ettei pomputa ja täristä liikaa ja tykkään itse, että kun ajetaan niin sitten ajetaan kunnolla :)
Putsasin sitten muutaman mariskoolin ja arabian vanhan kannun ja laitoin esille ja lueskelin joululahjakirjaa joka oli äidillä lainassa.
Mutta paluu arkeen se on täälläkin, eli jos menisin laittamaan vaikka pyykkikoneen päälle ja tyhjentämään eteisen, että saadaan listaleikkuri jälleen käyttöön ja homma etenemään.

maanantai 27. helmikuuta 2012

Kevättä ilmassa

Kyllä se kevät pikkuhiljaa tulee :)

Jääpuikot sulaa hyvää vauhtia


Naapurin lihakarjakin nautti auringosta




Ihanaa päivää!!!

lauantai 25. helmikuuta 2012

Ihana päivä lumipyrystä huolimatta

Tänään oli THE päivä, tai yksi sellainen. Pääsin viimein kampaajalle ja meikkaajalle, koska tänään otettiin myös masukuvia, tuli hiusten laitto tosi tarpeeseen. Alkoi letti olla sellainen harakanpesä ettei ilman hattua voinut ulos lähteä.
Masukuvista tuli kyllä niin kauniita <3 Kuvaajana toimi Jukka Vähälummukka.
Laitan niitä vähän myöhemmin kunhan saan viimeistellyt versiot itselleni.

Meikki näkyy hyvin tässä, yritin varjella sitä kun viiletin anopin luokse odottelemaan kuvausta. Halusin hyvin kevyen ja pehmeän meikin ja sain sitä mitä halusin. Itse en osaa oikein linereita tehdä, olen muutenkin aika arka meikkaamaan vahvempia tai oikeastaan minkäänlaisia meikkejä, mutta tämä oli kyllä hyvä. Silmät aukesivat eri lailla ja iho näyttää niin hyvältä. :)
Hiuksetkin näkyy vähän. 



Näissä näkyy hiukset paremmin, valo ei vain tee oikeutta niille. Väri oli aivan ihana, ja kampaajani laittoi vielä ihanat kiharat kuvausta varten.
Iso kiitos Salon Beautyholicin tytöille! Ootte parhaita <3

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Kestovaippailua ja kantoliinailua

Innostuin sitten kunnolla kantoliinailusta ja sen kautta kestovaippailusta. Yritän ajatella ekologisesti ja ympäristöä säästävästi, joten ajatus lähti ehkä alunperin siitä sitten.
Haluan vauvalla olevan mahdollisimman hyvä ja turvallinen olla (ja luulen vahvasti etten halua aarrettani paljoa sylistäni edes pois laskea) ja aloin lueskella tietoa vähän sieltä ja täältä. Tottakai pieni viihtyy varmaan parhaiten sylissä, mutta en halua itse olla aivan toimintakyvytön, kädet sidottuna vauvan kantamiseen, joten aloin selvitellä muita "kantomahdollisuuksia", ja kuvaan astuikin kantoliinat, jotka tuntuivat sitä fiksummalta mitä enemmän tietoa hankin. Vauva on lähellä missä sen on turvallinen olo, kädet saa vapaaksi ja jos vauvelilla sattuisikin olemaan koliikkia tai muuta vastaavaa, liinassa olo helpottaa, kun vauva liikkuu äidin liikkeiden mukana. Liinailu on ergonomisempaa sekä vauvalle että kantajalle kuin rintareppu ja aivan ylikätevä liikuttelutapa varsinkin kun mennään mökille, joka ei ole helpoimman kulkureitin päässä.Möksä sijaitsee siis Merenkurkun ulkosaaristossa. Sinne ei paljoa vaunuja lykitä tai turvaistuinta kanneta, kun veneessä ollaan tai kallioilla/metsässä liikutaan. Infoa haeskellessa törmäsin vahingossa Minni Niemelän kirjaan Kantoliina ja kestovaippa, jossa asiaa oli selvitelty perinpohjaisesti. Voin suositella sitä lämpimästi. Infoa löytyy myös kantoliinakanavan nettisivuilta.Liinoja on niin montaa erilaista, joten voi viedä aikaa löytää omanlainen.

Tämän seurauksena pitihän se ensimmäinen oma kantoliinakin ostaa. Uutena en halunnut periaatteen vuoksi sitä hankkia, koska ihan  peruskantoliinatkin maksavat uutena hunajaa, ja esimerkiksi huuto.netistä saa huomattavasti halvemmalla aivan yhtä hyviä. Riippuu mitä on valmis maksamaan. Ja toisekseen, entäs sitten jos beibi ei viihdykkään liinassa? Kun kaikki vauvat kuulemma eivät niin tee. Ei harmita niin paljoa, kuin jos olisi ostanut uuden kalliin liinan :)
Baby Bundler trikoinen kantoliina
Sidontojen teko vaatii hieman viitseliäisyyttä ja opettelua, mutta eiköhän siihenkin aikaa riitä :)
Jos vauveli sitten viihtyykin liinassa, saan ostella niitä enemmänkin :) Hmm...isille ehkä helpompi rengasliina...Haaveilut vielä sivuun kunnes pikkuinen käyttäjä kertoo mielipiteensä.

Ekologisen ajattelun kannalta innostuin kestovaipoista joista Niemelä myös kirjoitteli. Laskeskelin, että kertakäyttövaippoihin menee vuodessa, riippuen kulutuksesta, monta sataa euroa ja voi luoja sitä jätemäärä minkä jo pelkästään yhden lapsen vaippakulutus jättää jälkeensä!! Ei käy minun ajatus- ja arvomaailmaan, eikä onneksi toinen puoliskokaan innostu ajatuksesta, että jätemäärä kasvaa, sen mukana jätemaksut ja kertisvaippojen käyttö tuntuu samalta kuin heittäisit rahaa roskiin. Kertiksen voit käyttää vain sen kerran ja sitten roskiin. Ei ole järkeä. Joten se on sitten sekä minulla, että isillä vaippojen taittelun ja käytön opettelu edessä. Alkuun voi käydä hassusti, tulee pissit tai kakat läpi, mutta niin voi käydä myös kertisten kanssa. Mutta ei se mitään, opetellaan. Vaivaa tulee pesurumban pyörittämisestä ja vaippojen viikkailusta, mutta pyykkiä pestään muutenkin. Onneksi pyykkäys ei ole suurin inhokkini kotitöissä :)
Kestojen hyödyksi voi laskea myös sen, että vaihtoväli on lyhyempi, jolloin vauva saa nauttia ilmakylvyistä useammin ja todistetusti kestoilla pidetyt lapset ovat oppineet kuivaksi nopeammin, eivätkä kärsi vaippaihottumista sun muista kertisten aiheuttamista yliherkkyyksistä. Ja kestot ovat mukavamman näköisiäkin, vai kuinka :)

Ihania retro vaippakuoria

Taskuvaippoja ja kuoria
Harsovaippoja

Popolinin all in one vaipat ja villahousut jotka toimivat kosteussulkuna

Natural Babyn all in one-vaipat, ainoat jotka olen uutena ostanut

Rahallisesti ajatellen, onhan kestovaipoilla hintaa, mutta ne maksavat itsensä nopeasti takaisin, ja kun niitä ei enää tarvitse, ne voi myydä eteenpäin. Itse olen ostanut vain kaksi all in one-vaippaa uutena(mistä tämä kaikki lähti), kaikki loput käytettynä huuto.netistä, findit.fi:stä ja facebookin nettikirpparilta. Ekologista ja kätevää. Huomattavasti edullisempaa ja ei tue nykyistä kulutusyhteiskunnan ajatusta. Kierrätys kunniaan :)
Jos vielä sattuu olemaan kätevä käsistään, voi vaippoja ja villahousuja tehdä itse. Tämän kunnian olen hivuttanut anoppikokelaalle ja omalle äidille :) Paljon erilaisia ohjeita ja tietoa löysin kestovaippainfon ja kestovaippayhdistyksen sivuilta.

torstai 16. helmikuuta 2012

Ihana aamu, lovin' it!

Kun takana on seitsemän työvuoroa putkeen, joista kuusi aamuvuoroa, tarkoittaen herätyskellon ärsyttävää ääntä klo 5 (minun tapauksessa aikasemmin ilman kelloa) ja hektistä päivää klo 15 saakka, voi sanoa , että tuntui ruhtinaalliselta nukkua viime yö vain kahdella herätyksellä (eli todella hyvin), ja herätä vapaapäivään ja siihen, että ulkona on ihana auringonnousu. Tää ei voi olla muuta kuin hyvä päivä :) Siis äkkiä pihalla käymään jotta ehdin saada edes pari hätäistä kuvaa ennenkuin aurinko nousee korkeammalle. Sitten kissu sisälle ja aamukahvi käteen ja koneelle. Enää seitsemän työvuoroa jäljellä, sitten saakin jäädä pitkälle lomalle. Can't wait!



Fiilistä ei pilaa edes ulkona odottavat lumityöt,pyykkivuori ja likaiset astiat. Onneksi on koneet keksitty pesemään ne :) Seiniäkin täytyy hioa, jos vaikka saisin huomenna maalata sen viimeisen pätkän alakerrasta, mikä on kaivannut hieman fixausta..
Ja eilen oli hmm...se kulkee varmaan perhevalmennuksen nimellä, (täälläpäin siis synnytysvalmennus on lopetettu :( ) käytiin kuuntelemassa ja katselemassa vauvan käsittelyä sun  muita käytännön juttuja vauvan hoidosta ja syöttämisestä, hain äitiyspakkauksen ja posti toi vielä paketillisen kestovaippoja, (oon ihan hurahtanut kestoiluun ja kantoliinailuun) ihan huippupäätös illalle. Ai niin, saatiin vielä murun kans yksi palkki omalle paikalleen kattoon, jotta listottaja voi tulla tekemään työnsä loppuun.
Mutta nyt jos alottelis hommia, vaikka linnun häkin siivouksella ja pikaimuroinnilla. Sitten jos siirtyis pyykkien pariin. Tai toisinpäin. Nyt kun edelleen pystyy tekemään kaikkea, niitä liitoskipuja sun muita vaivoja odotellessa, vielä kun ei ole mitään sellaisia ollut vaikka d-day on vajaan kahden kuukauden päässä. Helpolla olen päässyt kun kuulee muiden oloista. Jaksuja heille.
Kiirettä pitää kun iltapäivällä onkin kestovaippainfo (tätä on odotettu), jospa viisastuisin hieman siellä, vaippoja ja käyttötapoja on niin montaa erilaista.

Joten näillä mennään, ha det så bra!!